Paranemisen laki

Kroonisten vaivojen kokonaisvaltainen paraneminen noudattelee tiettyä kaavaa, joka perustuu ns. Heringin lakiin.

Sen mukaan paraneminen tapahtuu oikeassa järjestyksessä, kun oireet paranevat keskeltä ääreisosiin, sisältä ulospäin, ylhäältä alas, uusimmasta vanhimpaan. Tärkeimpien tasojen pitää parantua ensin.

Tärkein taso on henkinen puoli (mieli, tunteet). Seuraavan tason muodostavat tärkeät elimet (sydän, keuhkot jne.) Viimeiseksi parantuu iho, eli pintataso.

Kun asiakas tulee homeopaatille seurantakäynnille, homeopaatti tarkastelee tilannetta aina tämä kyseinen paranemisen laki mielessään.

Kirjoitan tästä kertoakseni, mitä pitkäaikaisessa homeopaattisessa hoidossa on odotettavissa. Haluan myös selventää sitä, että joskus takapakilta tuntuva tilanne terveydentilassa voikin olla paranemisen etenemistä uudelle tasolle. Vain oikeassa järjestyksessä tapahtuva paraneminen voi olla pysyvää.

Tarkoitukseni on kannustaa näkemään oma olotila kokonaisuutena, jonka kaikki osaset (keho, mieli, tunteet) ovat tiiviisti samaa pakettia. Jos yhdessä osassa tapahtuu jotakin, muutkin osaset reagoivat tapahtumaan. Koska homeopaatti ottaa lääkeaineen valinnassa kaikki asiakkaan kertomat oireet huomioon, paraneminen saattaakin alkaa jostakin muusta oireesta kuin siitä, miksi hoitoon hakeuduttiin.

Oletetaan että potilaalla on päällä pitkään jatkunut työstressi, kroonisia iho-oireita sekä suolistovaivoja. Ihon kunto on mennyt niin pahaksi, että hän toivoo helpotusta ensin siihen.

Jossakin tapauksessa heti ensimmäinen homeopaattinen lääkeaine alkaa helpottaa kaikkia vaivoja samantien. Paraneminen tapahtuu tällöin oikeassa järjestyksessä, kunhan henkisen puolen helpottuminen on myös selkeää.

Toisissa tapauksissa lääkeaine alkaa vaikuttaa joihinkin oireisiin, mutta ei kaikkiin, vaan tarvitaan muita lääkeaineita, jotta paraneminen yltää kaikille tasoille. Tällaisessa tilanteessa homeopaatin pitää olla tarkkana selvittäessään, tapahtuuko paraneminen oikeaan suuntaan, jatketaanko samalla lääkeaineella vai vaihdetaanko uuteen.

Heringin lain mukaan kokonaisvaltainen paraneminen alkaa kaikkein syvimmältä ja tärkeimmältä tasolta eli henkiseltä puolelta. Parhaimmassa skenaariossa esimerkkipotilaamme työstressi alkaa siis helpottua ensin. Seuraavana paranemiskohteena on suolisto, ja vasta suoliston selkeän paranemisen jälkeen on ihon vuoro.

Jos käy niin, että tämän potilaan iho-oireet alkavatkin parantua ensimmäisinä, mutta muut oireet pysyvät ennallaan, potilas voi olla aluksi tyytyväinen, mutta homeopaatilla pitäisi hälytyskellojen soida! Jos nyt hoitoa jatketaan samalla lääkeaineella, kyseessä on oireiden tukahduttaminen, ei paraneminen. Skenaariona olisi ihon parempi kunto mutta suolisto-oireiden paheneminen sekä stressin kiristyminen entisestään. Paranemisen suunta on väärä. Lääkeaine pitää vaihtaa.

Iho-oireiden paranemisen suunta nähdään ihottumakohdista. Jos ihottumaa on hoidon alussa kainaloissa ja rinnassa, sen siirtyminen kyynärtaipeisiin on jo paranemista. Ihottuma on tällöin siirtynyt kehon keskeltä ääreisosia kohti sekä ylhäältä alaspäin poistuakseen lopulta koko kehosta.

Paraneminen noudattaa myös tiettyä aikajärjestystä – uusimmat oireet paranevat ensin. Esimerkiksi potilas, joka on tullut hoitoon poskiontelo- ja virtsatulehduskierteen vuoksi ja on siitä paranemassa, voi hoidon lopussa saada sellaisen ihottuman, joka hänellä oli taaperoiässä. Hoitoa jatketaan, kunnes ihottumakin on parantunut.

Tällä tavalla paranemisen edetessä ihmisestä ”nousee pinnalle” oireita, joita hänellä on elämänsä aikana ollut. Seurantakäynneillä homeopaatti arvioi, onko oireiden ilmestymisjärjestys paranemisen lain mukaista, ja valitsee sopivan lääkeaineen oireiden perusteella. Välillä potilaan on itse vaikea arvioida paranemisen etenemistä, kun vanhoja oireita alkaa nousta esiin. Niiden edellisestä ilmestymisestä saattaa olla niin paljon aikaa, että ne koetaan uusina oireina. Usein esiin nousevat vanhat oireet tuntuvat vain häivähdyksenomaisesti, ja häviävät lähes samantien. Vanhojen oireiden esiin nouseminen ei siis tarkoita sitä, että joskus sairastettu vakava sairaus tulisi uudestaan!

Välillä paraneminen ottaa suuria askeleita, välillä taas junnaa paikallaan kaikista mahdollisista hoidoista huolimatta. Elämä ei koskaan kulje suoraviivaisesti. Uusia oireita ja traumoja ilmestyy, kaikkea sattuu ja tapahtuu. Paranemisen laki antaa homeopaatille kuitenkin ohjenuoran, jota seuraamalla paranemista voidaan avustaa. Sen avulla homeopaatti pääsee tilanteen tasalle ja tekee omalta osaltaan kaiken, mitä juuri siinä kohdassa voi tehdä. Joskus tärkeintä on olla tekemättä mitään, ja vain odotella. Paranemista ei voida määräänsä enempää stimuloida. Kun paraneminen käynnistyy, sitä voidaan vain tarkkailla ja hienovaraisesti tukea.